Töiden normaali ihan-hirveä-kiire-koko-ajan tahti on vuoden lopun lähestyessä vaihtunut totaalikaaokseen. Seminaarit, workshopit ja kaikenlaiset kokoukset seuraavat toinen toisiaan. Korkean tason vierailut, foorumit ja paneelit ruuhkauttavat kalenterit ja Pekingin kadut. Kaikki tuntuvat olevan kovin kiireisiä. Nyt kun on pakko saada aikaan kaikki ne asiat, joita olemme koko vuoden ajan suunnitelleet.
Yksi uuden kotimaan kuriositeeteistä on jatkuvasti vastaan tuleva tapa kokoustaa kokouksessa. Kukaan ei kohota kulmiaan sille, että ihmiset alkavat pitää pieniä, omia kokouksiaan isompien kokousten aikana. Pöydän ääressä istuvat kumppanit ottavat oikeudekseen porista pikkuporukoissa, kun samaan aikaan väännetään kättä yhteisistä asioista. Siis niistä, jotka ovat kokouksen agendalla.
Myös lounapöydässä edes kovin tärkeäksi koetut maljojen kohotukset eivät katkaise näitä kokousten sisällä pidettäviä kokouksia. Juttu jatkuu katkeamatta ja kukaan ei pidä pientä pulinaa epäkohteliaana tapana. Turhapa siinä on sitten oudon ulkkarinkaan karkaista kurkkuaan koko seurueen jakamattoman huomion toivossa.
Ehdotankin siis, että seuraavan kerran ollessanne todella pitkäveteisessää kokouksessa kokeilette tätä kiinalaista tapaa. Pyöräytätte vain reilusti käyntiin omat pienryhmäkeskustelunne. Niin ne asiat luistavat, useiden tuhansien vuosien työkulttuurin kokemuksen syvällä rintaäänellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti