Se on sitten heippaus isolle omppulle ja moi taas Pekingille. Vaikka ihan Kodilta isolla Koolla tämä ei tunnukaan, on paluu arkeen ja Kiinaan ollut ihan mukava. Kirjaimellisen harmaa arki, toimiston rutiinit ja omalla pyörällä kaoottisessa liikenteessa kaahailu on ihanan tuttua. Ystävien jälleennäkeminen, ensin ompussa ja nyt täällä Pekingissä on tietenkin ollut alkuvuoden parhautta. En tiedä voiko rakkaista ihmisistä, joista monet tuntuvat olevan siroteltu suloisesti eri puolille maailmaa, tulla vielä tavallistakin tärkeämpiä ja no, rakkaita, sillon kun asuu kaukomailla? Sille se kuitenkin tuntuu.
Täytyy myöntää, että vaikka Pekingiin paluussa on puolensa, jäi minulta taas pala sydäntä New Yorkiin. Se on vaan niin täysin mun kaupunki! Siellä on käsittämätön energia, jopa keskellä tammikuun loskaa ja kylmyyttä. Joka nurkan takana on jotain uutta ja aina löytyy tekemistä, kokeilemista ja näkemistä.
Ihmiset kuulemma aviomiehen mielestä yrittävät liikaa Isossa Ompussa. Omasta mielestäni ystävällisyys ja kohteliaisuus, vaikka sitten teko sellainen, ei ole koskaan pahasta. Ja hey, it's New York! That's their thing! Vai mitä sanotte Central Parkissa yhtenä sunnuntaina bongaamastani huispausmatsista? Feikkiä? Varmasti. Hauskaa? Ihan takulla!
 |
| Kuulas sunnuntaiaamu Central Parkissa |
 |
| Hieno sää huispaukselle! |
 |
| Kuulit ihan oikein - huispaukselle! |
 |
| Kirpsakka kävelyreitti, kauniit maisemat |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti