Ei siis riittänyt, että vuoden aikana kämpästä on korjattu pesukone, hella (jouluna jälleen kokattiin tulitikkukytkimen avulla), useita eri valaisimia, vesiautomaatti, ilmastointi (useita, useita kertoja), lavuaarin putket (juuh, ne romahtivat itsestään) ja asunnon ainomainen vaatekaappi (myös useita kertoja). Näiden lisäksi nettiyhteyksiä on sorvattu, sateellittiteeveetä asennettu ja väännelty kohdalleen sekä ulko-ovelta sisään päästävää intercomia sörkitty turhaan. Muistaako kukaan elokuvaa The Ring? Intercomini muistaa. Friikkiä.
Sitä nyt ei kannata enää mainitakkaan, että toinen kylppäreistä revitiin kesän alla kokonaan auki kohtuullisen ison vesivahingon takia. Kaikkea tätä edelsi kuukausien taistelu vuokraisännän kanssa ja ulkkarin "laitat vain suihkun jälkeen tuulettimen päälle" besservisseröinti. Jos putki vuotaa suoraan rakenteisiin, niin tokihan se on pelkkää paikallisia asioita ymmärtämättömien hössötystä? Tällaista normaalia Pekingin arkea olivat ensimmäiset 10 kuukautta Kiinassa. Silti olisi pitänyt tietää paremmin ja tyytyä vaikka toiseksi viimeisiin sanoihin. Lieventävänä asianhaaran kerrottakoon, että ihan kaikki väsytti, turhaannutti ja sisuunnutti. Paljon. Muutamat itkutkin siinä varmaan tuli tirautettua tuon saagan aikana.
Pienen levähdystaon jälkeen sama rumba jatkuu. Olen yrittänyt olla huomaamatta, että intercom on antanut periksi ja toimii enää kauhuleffamaisesti päälle välkähtelijänä. Hellan ajastin menee samaan sarjaan - ei haittaa kunhan lasagnet saadaan paistumaan! Lamput nyt ovat pientä, niitä saa vaihdettua aina.
Tänä aamuna tuli kuitenkin todistettua, että jotain täysin uutta oli vielä särkymättä. Iso olohuoneen ikkuna meni rikki, itsekseen. Sitä en kyllä osannut odottaa. Korjaamaan hälytetty mies ihmetteli, että miksi olin töninyt ruutua niin kovasti. Joopa, se on kyllä rikki ulkopuolelta.
 |
| Lämpölaajenemista vai linnun harharetki? |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti